Sosioekonomiset tekijät

Sosioekonomisten tekijöiden osalta hankkeen puitteissa on analysoitu maakuntatasolla väestömääriä, bruttokansantuotetta, käytettävissä olevia tuloja sekä viennin arvoa. Mikään näistä tekijöistä ei selitä eroja Suomen, Ruotsin ja Norjan alueellisten lentoasemien matkustajamäärissä kokonaisuutena, mutta ne ovat voineet vaikuttaa yksittäisten lentoasemien matkustajamääriin.

Analyyseissa tutkittavia sosioekonomisia tekijöitä on verrattu maakuntakohtaisiin lentoliikenteen matkustajamääriin. BKT:n, käytettävissä olevien tulojen sekä viennin osalta väestön vaikutus on ensin suodatettu pois. Kuvissa sosioekonomisten suureiden arvot ja lentoliikenteen matkustajamäärät on laitettu maakuntakohtaisesti päällekkäin. Jos lentoliikennettä on enemmän kuin tutkittavaa sosioekonomista suuretta, on näiden erotus väritetty vihreäksi. Jos taas tutkittavaa sosioekonomista suuretta on enemmän, on erotus väritetty punertavaksi. Mitä suurempi väritetyn alueen koko on, sitä enemmän suureiden välinen erotus on. Jotta tutkittava sosioekonominen suure selittäisi eroja lentoliikenteen matkustajamäärissä, tulisi erotusten olla mahdollisimman pieniä ja samansuuntaisia. Sen sijaan voidaan sanoa, että korrelaatiota ei juuri ole, jos muodostuneiden vihreiden ja punertavien alueiden koot vaihtelevat suuresti eri maakuntien välillä.

Väestö

Vuonna 2011 Suomen väkiluku oli noin 5,4 miljoonaa, Ruotsin noin 9,5 miljoonaa ja Norjan noin 5,0 miljoonaa. Kaikissa maissa väestö oli keskittynyt maiden eteläisiin osiin, joskin Norjassa väestö on tasaisimmin jakautunut. Alla olevassa kuvassa on esitetty maakuntakohtaiset väestöt Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuonna 2011.

Väestö, 2011Väestö maakunnittain vuonna 2011

Alla olevasta kuvasta nähdään, että Norjassa lentoliikennettä on paljon väestöön suhteutettuna. Ns. lentoliikenteen ylijäämää on myös Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Suomessa. Sen sijaan lentoliikenteen alijäämää on sekä Etelä-Suomessa että Etelä-Ruotsissa. Kuvasta on nähtävissä selkeästi, että muut tekijät kuin väestö selittävät eroja Suomen, Ruotsin ja Norjan lentoliikenteen matkustajamäärien taustalla.

Väestön ja lentoliikenteen suhde, 2011

Väestön ja lentoliikenteen suhde Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuonna 2011

Bruttokansantuote

Alla olevissa kuvissa on esitetty maakuntakohtaisia bruttokansantuotteita absoluuttisina arvoina sekä väestöön suhteutettuna. Kuvista nähdään, että väestöön suhteutettuna Suomen maakunnat pärjäävät hyvin Ruotsiin ja Norjaan verrattaessa. Uudenmaan maakunta on sen sijaan jäänyt jälkeen pääkaupunkiseutuja vertailtaessa.

BKT maakunnat, 2011

Bruttokansantuotteen jakaantuminen maakunnittain vuonna 2011

BKT per capita, 2011

Bruttokansantuote asukasta kohden vuonna 2011

Alla olevassa kuvassa on esitetty BKT:n ja lentoliikenteen suhdetta maakuntakohtaisesti. Norjan maakunnissa lentoliikennettä on paljon suhteutttuna BKT:n, kun taas Ruotsissa ja Suomessa lentoliikenne on alijäämäistä. Maakuntatasolla bruttokansantuotteen ja lentoliikenteen välistä korrelaatiota ei  ole havaittavissa.

BKT & lentoliikenne, 2011

Bruttokansantuotteen ja lentoliikenteen suhde Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuonna 2011

Käytettävissä olevat tulot

Alla olevassa kuvassa on esitetty käytettävissä olevien tulojen jakautuminen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kuvasta nähdään, että tulot ovat jakautuneet hyvin tasaisesti sekä maiden että maakuntien välillä.

Tulot per asukas, 2011

Käytettävissä olevat tulot asukasta kohden vuonna 2011

Käytettävissä olevia tuloja on verrattu lentoliikenteen matkustajamääriin alla olevassa kuvassa. Kuvasta nähdään, että käytettävissä olevien tulojen ja lentomatkustajien välillä ei ole tilastollista yhteyttä vaan muut tekijät selittävät eroja matkustajamäärissä. Lentoliikenteen alijäämää on erityisesti Suomen ja Ruotsin etelä- ja keskiosissa.

Tulot : lentoliikenne, 2011

Käytettävissä olevien tulojen ja lentoliikenteen suhde Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuonna 2011

Vienti

Naapurimaihin verrattaessa Suomen maakunnat pärjäävät – Uudenmaan maakuntaa lukuunottamatta – vientitulovertailussa erittäin hyvin. Norjassa öljy-, kaasu- ja meriteollisuuden vientiä ei tilastoida maakuntakohtaisesti, mutta tulon voidaan tulkita kohdistuvan pääosin Oslon alueelle pääkonttoreiden sijainnista johtuen. Suomeessa vientiteollisuus on vahvaa erityisesti läntisessä ja pohjoisessa Suomessa. Myös asukasta kohden lasketussa viennissä Suomen maakunnat pärjäävät hyvin.

Vienti, 2011

Vienti maakunnittain ilman pääkaupunkiseutuja vuonna 2011

Vienti per capita, 2011

Vienti asukasta kohden sekä Norjan öljy-, kaasu- ja meriteollisuuteen liittyvä vienti vuonna 2011

paakaupunkien vienti

Pääkaupunkiseutujen vienti 2011. Norjan öljy-, kaasu- ja meriteollisuuteen liittyvä vienti syntyy pääosin Oslon seudulla.

Alla olevasta kuvasta nähdään, että lentomatkustajamäärät eivät juurikaan korreloi vientimäärien kanssa. Tästä johtuen eroja maiden välissä lentomatkustajamäärissä ei voida selittää vientiteollisuudella. Lentoliikenteen alijäämää on erityisesti Etelä-Norjassa sekä Etelä-Ruotsissa sekä Länsi-Suomessa.

Vienti : lentomatkustajat 2011

Viennin ja lentoliikenteen suhde Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuonna 2011

Sosioekonomisten tekijöiden sijaan erot lentoliikenteen matkustajamäärissä selittyvät markkinatilanteella sekä kansallisilla kehitysstrategioilla.


Lähteet:
Lentomatkustajamäärät: Finavia, Transport Styrelsen ja Avinor
Taloudelliset tunnusluvut: Eurostats, Tilastokeskus, Tullin tilastot, Statistics Sweden, Ekonomifakta, Statistics Norway