Matkustajamäärien kehitys

Suomen alueellisten lentoasemien käyttämättä jääneen potentiaalin hyödyntäminen on yksi Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishankkeen keskeisistä tavoitteista. Tavoite muodostui keväällä 2014 julkaistun pohjoismaisen matkustajamäärävertailun pohjalta. Alkuperäisen kuvan Suomen, Ruotsin ja Norjan kahdeksan suurimman alueellisen lentoaseman matkustajamääristä valmisteli Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen tutkija Katja Kaartinen lentoliikennestrategia-työtä varten. Vertailusta uutisoi mm. Helsingin Sanomat. Alla on esitetty IP-hankkeessa tehty pidemmälle viety vertailu, jossa on huomioitu kaikki alueelliset lentoasemat Suomesta, Ruotsista ja Norjasta vuodelta 2014.

Alueellinen lentoliikenne 2014 label

Matkustajamäärien mittayksikkö on kuvassa ympyrän halkaisija, mitä käytetään yleisesti absoluuttisten arvojen vertailuun sopivissa pallokuvaajissa ja -kartoissa. Alkuperäisessä kuvassa mittayksikkönä on käytetty pinta-alaa.

Tarkempi tarkastelu osoittaa (kuva alla), että Ruotsissa ja Norjassa alueellisten lentoasemien matkustajamäärät ovat kasvaneet vuodesta 1999 samaan tahtiin hub-liikenteen kanssa. Suomessa sen sijaan lentoliikenteen kehitys on jakaantunut vahvasti kahtia: kasvavaan Helsinki-Vantaan liikenteeseen ja jo 25 vuotta samassa tilassa olleeseen alueellisten lentoasemien liikenteeseen (lähde: Finavia).

kehitys

Erojen syyksi on esitetty lentoliikennestrategiassa mm. Norjan erilaista maantiedettä ja maan vaurautta sekä Ruotsin suurempaa asukaslukua (taustaraportti, s. 29). Vaikka näillä tekijöillä on vaikutusta  kotimaan lentoliikenteen matkustajamääriin, osoittaa yksinkertainen tilastollinen tarkastelu, että suurimmat erot maiden välillä johtuvat kansainvälisestä liikenteestä (kuva alla).

suorat yhteydet viivat

Kun verrataan yllä esitetyn kuvan aloitusvuotta 1999 lopetusvuoteen 2013 nähdään tarkemmin, että juuri kansainvälinen liikenne selittää alueellisten lentoasemien kasvua.

suorat yhteydet palkit

Erisuuntainen kehitys on johtanut siihen, että Ruotsista ja Norjasta alueellisten lentoasemien kansainvälinen matkustajamäärä oli vuonna 2013 molemmissa maissa 9,0 miljoonaa, kun se Suomessa oli 1,3 miljoonaa.

suomi ruotsi norja

Erot kansainvälisessä liikenteessä selittyvät pelkistetysti sillä, että Ruotsissa ja Norjassa on aktiivisesti pyritty saamaan alueellisille lentoasemille kansainvälistä reittiliikennettä. Suomessa on sen sijaan keskitytty Helsinki-Vantaan kautta lennettäviin jatkoyhteyksiin ja alueellisten lentoasemien charter-liikenteeseen. Alla olevissa kuvissa on esitetty kansainväliset reittiyhteydet alueellisilta lentoasemilta.

KV-yhteydet, 3 suurinta

KV-yhteydet, muut

Sitä miksi alueellisten lentoasemien kansainvälinen reittiliikenne on kehittynyt Norjassa ja Ruotsissa Suomea huomattavasti nopeammin on analysoitu IP-hankkeessa kevään 2015 aikana.  Suurimmat selittävät tekijät ovat markkinatilanne, kansallinen kehittämisasenne sekä erot omistajaohjauksessa.


Lähteet:
Tiedot matkustajamääristä: AvinorinFinavian ja Transport Styrelsenin julkaisemat tilastot.
Tiedot lentoasemien kapasiteetista: RDC Aviation Limited, INNOVATA data. 2015. Saatu capstats-tietokannasta.