Lentoyhtiöiden markkinaosuudet ja reittiverkosto

Lentoliikenteellä on Suomessa kaksi tärkeää tarkoitusta: palvella kansainvälistä matkustusta sekä kotimaan sisäistä matkustusta, erityisesti pidemmillä yhteysväleillä. Viimeisten vuosikymmenten aikana kasvu on tullut kansainvälisestä liikenteestä, kun taas kotimaan liikenne on pysynyt samalla tasolla jo  vuosikymmeniä.

Keskimäärin Suomen lentoliikenne on kasvanut vuodesta 1990 lähtien 2,4 prosenttia vuodessa. Tämä on puolet lentoliikenteen globaalista vuosikasvusta. Kasvu on tullut pääosin kansainvälisestä liikenteestä, jonka matkustajamäärä oli vuonna 2014 oli hieman alle 15 miljoonaa. Tästä 92 prosenttia oli Helsinki-Vantaan kansainvälistä matkustusta. Kotimaan liikenne on pysynyt samalla tasolla jo useamman vuosikymmenen ajan, ollen noin 2,5 miljoonaa vuosittain. Lentoliikenteen tilastoinnissa kotimaan liikenne viittaa liikenteeseen, joka on tapahtunut kahden kotimaisen lentoaseman välillä ja kansainvälinen liikenne liikenteeseen, jossa toinen lentoasema on ulkomailla ja toinen Suomessa. Jaottelu ei viittaa millään tapaa matkustajien kansalaisuuteen. Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu Suomen lentoliikenteen matkustajamäärien kehittymistä vuosina 1990-2014.

Suomen lentoliikenteen kehitys 1990-2014

Suomen lentoliikenteen kehitys

HUOM! Tilastointitavasta syntyvä kotimaan liikenteen kaksinkertaisuus on poistettu kuvaajasta. 

Suomen markkinoilla toimivista lentoyhtiöistä suurin on Finnair, jonka markkinaosuus (istuinkapasiteetissa mitattuna) on noin 60 prosenttia. Finnairin lisäksi toinen merkittävä lentoyhtiö kotimaan liikenteessä on Norwegian, joka lentää Helsingistä Ouluun, Rovaniemelle, Kittilään ja Ivaloon. Alla olevassa kuvassa on kuvattu lentoyhtiöiden markkinaosuuksia Suomessa vuonna 2014.

Markkinaosuudet, Suomi, 2014
Euroopan maihin verrattaessa Finnair on onnistunut säilyttämään huomattavan korkean markkinaosuuden kotimarkkinallaan. Jos huomioidaan myös Flybe Finlandin markkinaosuus (nykyinen Nordic Regional Airlines, jonka Finnair omistaa kokonaisuudessaan), oli Finnairin markkinaosuus 65 prosenttia vuonna 2014.

Kotimaan liikenne

Lentoliikenne palvelee kotimaan joukkoliikennemuotona erityisesti Keski- ja Pohjois-Suomen ja pääkaupunkiseudun välillä. Eteläisempää Suomea kotimaan yhteydet palvelevat Helsinki-Vantaan kautta ulkomaille matkustavia.

Eniten kapasiteettia kotimaan liikenteessä on Helsinki-Vantaan ja Oulun lentoasemien välillä, joka on samalla koko Finnairin reittiverkoston suurin reitti. Vuonna 2014 Helsinki-Vantaalta oli kotimaan lentoyhteydet Ouluun, Rovaniemelle, Kuopioon, Vaasaan, Kittilään, Joensuuhun, Tampereelle, Turkuun, Ivaloon, Kajaaniin, Kemi-Tornioon, Kokkola-Pietarsaareen, Jyväskylään, Kuusamoon, Maarianhaminaan, Savonlinnaan ja Poriin sekä joidenkin kuukausien ajan Enontekiölle. Tämän lisäksi Maarianhaminasta on reittiliikennettä Turkuun.

Kotimaan reitit 2014

Lentoreitti Maarianhamista Turkuun on ainut säännöllinen kotimaan reittiyhteys, jonka kumpikaan päätepiste ei ole Helsinki-Vantaan lentoasema.

Kotimaan lentoasemien kapasiteetti Helsinki-Vantaalle vuonna 2014

Suomesta Helsinkiin kapasiteetti 2014

Suurimmat kotimaan reitit Suomessa ovat Oulu ja Rovaniemi.

Finnair ja sen tytäryhtiö Flybe Finland (nykyisin Nordic Regional Airlines) operoivat vuonna 2014 Poria lukuun ottamatta kaikille ylläolevassa kuvassa mainituille lentoasemille. Poriin operoi virtuaalilentoyhtiö Air100. Tämän lisäksi Norwegian operoi ympäri vuoden Ouluun ja Rovaniemelle sekä sesonkiaikana Kittilään ja Ivaloon. Kotimaan liikenteessä liikennöidään myös yksittäisiä tilauslentoja, mutta niiden osuus on vähäinen. Finnairin ja Flybe Finlandin yhteenlaskettu markkinaosuus tarjotusta istuinkapasiteetista vuonna 2014 oli 80 prosenttia ja Norwegianin 17 prosenttia.

Markkinaosuudet, kotimaa, 2014
Jos huomioidaan Finnair ja Flybe Finland (nykyinen Nordic Regional Airlines) yhtenä alkuvuodesta 2015 tapahtuneen yrityskaupan johdosta, on Finnairin markkinaosuus kotimaassa 80 prosenttia.

Kansainvälinen liikenne

Kansainvälinen reittiliikenne Suomessa on keskittynyt Helsinki-Vantaalle, jonka osuus siitä oli vuonna 2014 yli 90 prosenttia. Tarkemmin Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteestä ja suurimmista kohteista voi lukea täältä. Loput kansainvälisestä liikenteestä on suoraa reitti- tai tilausliikennettä alueellisilta lentoasemilta.

Alueellisten kv-reitit 2014

Syksyyn 2015 mennessä Ryanair on ilmoittanut keskeyttävänsä lennot Lappeenrannasta toistaiseksi sekä jatkavansa Tampereella kesällä 2016 vain kahdella reitillä. SAS on lopettanut reitit Turusta Kööpenhaminaan ja Oulusta Tukholmaan sekä NextJet Porista Tukholmaan. Uutena reitteinä on avattu Oulusta yhteys Luulajan kautta Tromssaan (NextJet).

Reittiliikenteen lisäksi Suomessa on jonkin verran kansainvälistä tilausliikennettä (nk. charter-liikennettä), erityisesti suurimmilta lentoasemilta Etelä-Euroopan lomakohteisiin sekä Pohjois-Suomeen talvisesonkina tulevaa incoming-matkailua. Yhteensä tilausliikenteen matkustajia oli vuonna 2014 noin 1,7 miljoonaa (vuonna 2013 noin 1,9 miljoonaa), mikä on noin 10 prosenttia Finavian kokonaisliikenteestä ja samaa suuruusluokkaa Helsinki-Vantaan ja Aasian välisen matkustuksen kanssa (Aasian matkustus vuonna 2013 oli 1,8 miljoonaa). Tästä suurin osa, vuonna 2013 yli 70 prosenttia, on tilausliikennettä Helsinki-Vantaalta. Loput tilausliikenteestä eli noin 0,5 miljoonaa matkustajaa on alueellisten lentoasemien sekä incoming- että outgoing-matkustusta.

Euroopassa trendi on  ollut pitkään se, että halpalentoliikenne korvaa perinteisiä charter-yhteyksiä. Tutkimusten mukaan tähän on pääasiassa kaksi syytä:  vapaasti varattavissa olevia, säännöllisiä ja aikataulut etukäteen ilmoittavia halpalentoyhteyksiä voivat hyödyntää vapaa-ajan matkustajien lisäksi myös 1) liikematkaajat ja 2) yksilömatkailijat. Yksilömatkailun kasvu on yksi matkailun suurimmasta trendeistä tällä hetkellä. Matkailun näkökulmasta reittiyhteydet pystyvät myös mukautumaan kysynnän vaihteluihin tilauslentoja paremmin, sillä tilauslentojen kapasiteetit voidaan lyödä lukkoon jopa ennen myynnin aloittamista. Tilausliikennemarkkinoiden on näistä syistä johtuen ennustettu vuonna 2010 pienenevän puoleen vuoteen 2020 mennessä. Samalla tilauslentoyhtiöiden uskotaan keskittyen pidempiin yhteysväleihin ja niche-markkinoilla toimimiseen. Myös part-chartereiden, jotka ovat yhdistävät reitti- ja charter-asikkaita, määrä on kasvanut.


Lähteet:

Graham, Anne (Dr), Papatheodorou, Andreas (Dr) & Forsyth, Peter (Professor). 2010. Aviation and Tourism: Implications for Leisure Travel. ISBN 978-0-7546-9248-5

Finavia. 2014. Matkustajatilastot.

Olipra, Lukasz (PhD in Economics). 2012. The impact of low-cost carriers on tourism development in less famous destinations.  ISBN 978-88-907394-1-5.

RDC Aviation Limited, INNOVATA data. 2015. Saatu capstats-tietokannasta.