Lentoliikennemarkkinoiden toiminta

Lentoliikenteen sääntelyn vapautuminen ja halpalentoyhtiöiden markkinoille tulo on lisännyt alueellisten lentoasemien suoria kansainvälisiä yhteyksiä. Tämä on lisännyt lentoyhtiöiden välistä kilpailua, mikä on osaltaan stimuloinut markkinaa. Ruotsissa ja Norjassa tämä kehitys on ollut Suomea nopeampaa.

Ennen lentoliikenteen sääntelyn vapautumista Euroopassa kansainvälistä liikennettä oli pääasiassa vain pääkaupunkien välillä. 1990-luvun puolivälistä alkanut sääntelyn vapautuminen toi mukanaan halpalentoyhtiöt ja tätä kautta suorat kansainväliset reittiyhteydet alueellisille lentoasemille. Viimeisen 15 vuoden aikana sekä Suomessa, Ruotsissa että Norjassa alueellisten lentoasemien kasvu on tullut kansainvälisestä liikenteestä. Ruotsissa ja Norjassa suoran kansainvälisen reittiliikenteen kasvu on ollut Suomea nopeampaa.

Lentoyhtiöiden markkinaosuudet

Suoran kansainvälisen reittiliikenteen kasvu alueellisilta lentoasemilta on lisännyt kilpailua lentoliikennemarkkinoilla. Suomessa suurimman lentoyhtiön (Finnair) markkinaosuus vuonna 2014 oli eurooppalaisittain korkea, 60 prosenttia. Ruotsissa suurimman lentoyhtiön (SAS) markkinaosuus 34 prosenttia ja Norjassa (SAS) 37 prosenttia.

Suurimman lentoyhtiön markkinaosuus

Keskimäärin Euroopan maissa suurimman lentoyhtiön markkinaosuus on 39 %.

Suomessa toiseksi suurin lentoyhtiö oli Norwegian 13 prosentin markkinaosuudellaan. Euroopan suurimman lentoyhtiön, Ryanairin, markkinaosuus Suomessa oli 2 prosenttia.

Markkinaosuudet Suomi 2014

Lentoyhtiöiden markkinaosuudet kaikesta liikenteestä vuonna 2014 Suomessa.

Ruotsissa suurimman lentoyhtiön markkinaosuus on huomattavasti pienempi kuin Suomessa. Toiseksi suurin lentoyhtiö on Norwegian 18 prosentin markkinaosuudellaan.

Markkinaosuudet Ruotsi 2014

Lentoyhtiöiden markkinaosuudet kaikesta liikenteestä vuonna 2014 Ruotsissa.

Norjassa suurimman lentoyhtiön markkinaosuus on samaa suuruusluokkaa kuin Ruotsissa. Sen sijaan toiseksi suurin lentoyhtiö (Norwegian), on lähes yhtä suuri kuin suurin SAS. Myös kolmanneksi suurimmalla lentoyhtiöllä, Wideroella, on vahva markkina-asema, 15 prosenttia. Wideroe operoi pääasiassa kotimaan liikennettä.

Markkinaosuudet Norja 2014

Lentoyhtiöiden markkinaosuudet kaikesta liikenteestä vuonna 2014 Norjassa.

Suurimpien lentoyhtiöiden strategiat ja kapasiteetin jakautuminen

Suomessa suurimman lentoyhtiön (Finnair) markkinaosuus on suurin piirtein saman verran, mitä Ruotsissa ja Norjassa kahden suurimman (SAS ja Norwegian).

SAS, Finnair, Norwegian tunnusluvut

Matkustajamäärillä mitattuna SAS ja Norwegian olivat vuonna 2014 samaa kokoluokkaa, Finnair taas noin kaksi ja puoli kertaa pienempi.

Finnairin strategian kulmakivi on maantieteellisen kilpailuedun ja nopeimpien yhteyksien hyödyntäminen kasvavassa Aasian ja Euroopan välisessä lentoliikenteessä. Finnair operoikin lentoyhtiöiden perinteisellä hub-mallilla, eikä se lennä point-to-point –yhteyksiä mistään muualta kuin Helsinki-Vantaalta.

SASin strategiana on tarjota paras arvo ajallisesti ja rahallisesti pohjoismaisille matkustajille matkantarkoituksesta riippumatta. Ruotsissa SAS operoi Tukholman Arlandan lisäksi suoria kansainvälisiä yhteyksiä myös alueellisilta lentoasemilta: yhteensä 9 prosenttia SAS:n kansainvälisestä kapasiteetista lennetään alueellisilta lentoasemilta. Pääosa tästä on lomaliikennettä Göteborgista. Myös Norjassa SAS operoi Oslo Gardermoen lisäksi suorian yhteyksiä alueellisilta lentoasemilta: yhteensä 25 prosenttia kv-reittien kapasiteetistaan. Pääosa tästä on Bergenistä, Stavangerista ja Trondheimista sekä loma- että kaupunkikohteisiin.

Norwegianin strategiana on tarjota kattava reittiverkosto päälentoasemien ja suosituimpien liikematkakohteiden  välillä Skandinaviassa, Pohjoismaiden alueella ja niiden ulkopuolella sekä houkuttelevan valikoiman lentoja lomakohteisiin. Ruotsissa Norwegian operoi Tukholman Arlandan lisäksi suoria kansainvälisiä yhteyksiä myös alueellisilta lentoasemilta: yhteensä 7 prosenttia Norwegianin kv-reittien kapasiteetista. Pääosa tästä on lomaliikennettä Göteborgista. Myös Norjassa SAS operoi Oslo Gardermoen lisäksi alueellisilta lentoasemilta: yhteensä 27 prosenttia Norwegianin kv-reittin kapasiteetista kohdistuu alueellisille lentoasemille. Pääosa tästä on Bergenistä, Stavangerista, Trondheimista, Sandefjordista, Ryggestä, Tromssasta ja Ålesundista sekä loma- että kaupunkikohteisiin.

Yhteenveto AY, SK, DY FIN, SWE, NOR

Yhteenveto suurimpien lentoyhtiöiden kapasiteetin jakautumisesta alueellisten lentoasemien näkökulmasta.

Muut lentoyhtiöt ja niiden markkinaosuudet

Ruotsissa ja Norjassa alueellisten lentoasemien suoria kansainvälisiä yhteyksiä selittää monipuolinen  kilpailutilanne. Ruotsissa muiden kuin SAS:n ja Norwegianin markkinaosuus suorista yhteyksistä on 87 prosenttia ja Norjassa 64 prosenttia.  Tarkemmin lentoyhtiöiden markkinaosuuksia alueellisille lentoasemilla on kuvattu alla olevissa kuvissa.

Alueellisten markkinaosuudet Suomi

Lentoyhtiöiden markkinaosuudet kansainvälisessä reittiliikenteessä Suomen alueellisilla lentoasemilla.

Alueellisten markkinaosuudet Ruotsi

Lentoyhtiöiden markkinaosuudet kansainvälisessä reittiliikenteessä Ruotsin alueellisilla lentoasemilla.

Alueellisten markkinaosuudet Norja

Lentoyhtiöiden markkinaosuudet kansainvälisessä reittiliikenteessä Norjan alueellisilla lentoasemilla.

Suomessa suoraa kansainvälistä reittiliikennettä oli vuonna 2014 kahdeksalta lentoasemalta, Ruotsissa kuudeltatoista lentoasemalta ja Norjassa neljältätoista lentoasemalta. Suomessa alueellisilta lentoasemilta operoi suoraa kansainvälistä reittiliikennettä kuusi lentoyhtiötä, Ruotsissa 33 lentoyhtiötä ja Norjassa 24 lentoyhtiötä. Eniten tarjontaa oli Norjassa, noin 5,9 miljoonaa lähtevää istuinta vuonna 2014. Lähes saman verran tarjontaa oli Ruotsissa, noin 4,4 miljoonaa lähtevää istuinta. Suomessa vuonna 2014 lähteviä istuimia oli noin 0,5 miljoonaa eli huomattavasti vähemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa. Tarkemmin alueellisten lentoasemien istuinkapasiteettejä sekä matkustajamääriä on käsitelty Pohjoismaisen vertailun artikkelissa Matkustajamäärien kehitys.

Kysyntä, hinta ja kilpailu

Yllä esitetyistä kuvista nähdään, että Ruotsin ja Norjan alueellisilla lentoasemilla on huomattavasti enemmän kilpailua kuin Suomen alueellisilla lentoasemilla. Lentoliikenne, sekä liikenne yleisesti, ovat hintaherkkiä toimialoja, jolloin kilpailun lisääntymisen mukanaan tuomat alemmat kuluttajahinnat stimuloivat markkinaa ja näin luovat lisää kysyntää.

IATAn vuonna 2007 julkaiseman raportin mukaan Gillen et al. (2002) ovat koonneet yhteen useita lentoliikenteen kysyntäjoustoa selvittäneitä tutkimuksia ja todenneet lentoliikenteen kysyntäjouston olevan jopa -1,7. Tämä tarkoittaa sitä, että 10 prosentin alennus lentolipun hinnassa lisää kysyntää 17 prosenttia. Kysyntäjousto on kuitenkin riippuvainen matkan tarkoituksesta sekä matkan pituudesta. Suurinta se on vapaa-ajan matkustukselle, erityisesti lyhyillä matkoilla (alle 3 tunnin), joilla sen keskiarvo asettuu arvoon -1,5, mikä tarkoittaa että 10 prosentin alennus lentolipun hinnassa lisää kysyntää 15 prosenttia. Pienintä kysynnän hintajousto on pitkän matkan (yli 6 tuntia) liikematkoilla, jolloin 10 prosentin alennushinnassa lisää kysyntää keskimäärin noin 2,7 prosenttia.

Kysynnän hintajousto

Gillenin et al. (2002) mukaan lentoliikenteen kysynnän hintajousto riippuu matkantarkoituksesta sekä matkan pituudesta (lähde: IATA 2007).

Suomessa halpabussiyhtiöksi kutsuttu Onnibus.com on tuonut vastaavan ilmiön linja-autoliikenteeseen. Onnibus.comin alkuvuodesta 2015 julkaisemansa tutkimuksen mukaan 31 prosenttia vastanneesta kertoi, etteivät he olisi tehneet matkaansa ollenkaan ilman Onnibus.comia.