Lentoliikenne Suomessa

Verrattaessa muihin Euroopan maihin, Suomen lentoliikenteen erityispiirteitä ovat lentoasemien monopoliomistus, suurimman lentoyhtiön korkea markkinaosuus, lentoliikenteen jakaantuminen kehittymättömään kotimaan liikenteeseen ja matkustajamääriään kasvattaneeseen päälentoasemaan sekä kansainvälisen liikenteen keskittyminen yhdelle lentoasemalle.

Suomessa valtiolla on vielä vahva rooli lentoliikenteen järjestämisessä. Lentoasemat ovat pääosin valtionyhtiö Finavian omistamia: vastaavanlaisia malleja on Euroopassa käytössä vain Norjassa ja Espanjassa. Suomen valtio omistaa myös enemmistön lentoyhtiö Finnairista, mikä on Länsi-Euroopassa harvinaista. Lennonvarmistuspalveluista vastaa myös Finavia, kun pääosin Euroopassa lennonvarmistus on oma toimintayksikkönsä, yleensä joko Liikenneministeriön tai Liikenneviraston alaisuudessa. Ilmailuviranomaisen tehtävät ovat Suomessa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin alaisuudessa.

Viimeisten vuosikymmenien aikana Suomen lentoliikenteen kasvu on tullut kansainvälisestä liikenteestä (kuva alla). Keskimäärin kasvu on ollut vuosittain 2,4 prosenttia, mikä on puolet globaalista keskiarvosta. Kotimaan liikenne on pysynyt samalla tasolla jo useamman vuosikymmenen ajan.

Suomen lentoliikenteen kehitys 1990-2014Suomen lentoliikenteen kehitys

HUOM! Kotimaan liikenne viittaa liikenteeseen, joka on tapahtunut kahden kotimaisen lentoaseman välillä ja kansainvälinen liikenne liikenteeseen, jossa toinen lentoasema on ulkomailla ja toinen Suomessa. Jaottelu ei viittaa matkustajien kansalaisuuteen. Tilastointitavasta syntyvä kotimaan liikenteen kaksinkertaisuus on poistettu kuvaajasta. 

Lentoasemat ja matkustajamäärät

Finavialla on yhteensä 24 lentoasemaa, joista kaksi on vain sotilaskäytössä. Näistä 24:stä Helsinki-Malmin lentoasemaa ollaan lakkauttamassa ja Lappeenrannan alueella on halukkuutta alueellista lentoasema, mutta neuvottelut ovat kesken. Lisäksi Suomessa on kaksi alueellisessa omistuksessa olevaa lentoasemaa: Seinäjoki ja Mikkeli, joista Seinäjoen lentoaseman toiminta on lakkaamassa. Kummallakaan lentoasemalla ei ole ollut säännöllistä reittiliikennettä useaan vuoteen.

Suomen lentoasemat

Lentoasemat kartalla

Asukaslukuun nähden Suomessa on eurooppalaisittain paljon siviili-ilmailun lentoasemia (Suomessa 4,5 lentoasemaa miljoonaa asukasta kohden, Euroopassa keskimäärin 0,9), mutta pinta-alaan suhteutettuna keskiarvoa vähemmän (Suomessa 0,7 lentoasemaa 10 000 neliökilometriä kohden, Euroopassa keskimäärin 0,9).

Suomen suurin lentoasema on Helsinki-Vantaan lentoasema, jolla oli vuonna 2014 noin 15,9 miljoonaa matkustajaa. Tästä 2,5 miljoonaa oli kotimaan liikennettä. Yhteensä lentomatkustusta vuonna 2014 oli Suomessa 19,7 miljoonaa eli noin 80 prosenttia kaikesta matkustuksesta on Helsinki-Vantaan matkustusta. Luku on eurooppalaisittain verrattuna korkea.

Suurimmat alueelliset lentoasemat ovat Oulu (960 547 matkustajaa vuonna 2014), Rovaniemi (444 561) ja Tampere (412 609). Näistä Oulun ja Rovaniemen liikenne on suurelta osin kotimaan liikennettä, kun taas Tampereen liikenne on pääosin kansainvälistä liikennettä.

Alla olevaan taulukkoon on koottu Finavian siviililentoasemien matkustajamäärät vuodelta 2014. Yhteenlasketuissa luvuissa kotimaan liikenne esiintyy kaksinkertaisena, sillä esimerkiksi Rovaniemeltä Helsinkiin lentävä matkustaja tilastoidaan Rovaniemellä lähteväksi ja Helsingissä saapuvaksi matkustajaksi. Todellisuudessa kotimaan liikenteen matkustajamäärä on siis noin 2,5 miljoonaa.

Finavian lentoasemien matkustajamäärät vuonna 2014

Matkustajamäärät 2014

Verkostoperiaate

Finavia operoi lentoasemiaan verkostoperiaatteella, joka on EU:n mahdollistama tapa siirrellä kustannuksia lentoasemien välillä. Suomen lisäksi verkostoperiaate on käytössä Norjassa ja Espanjassa. Portugalin lentoasemaverkosto on siirtynyt kokonaan yksityiseen hallintaan ja Ruotsissa valtion verkostoon kuuluu enää vain osa lentoasemista.

Verkostoperiaate mahdollistaa kustannusten sisäisen siirtämisen, ilman että sitä katsotaan valtion tueksi. Pääsääntöisesti valtion tuet lentoliikenteelle ovat kiellettyjä, koska niiden katsotaan vääristävän markkinatilannetta. Tämä lähestymistapa koskee kuitenkin vain suuria ja kansainvälisiä hub-lentoasemia, eikä pienempiä alueellisia lentoasemia (yleensä alueellisina lentoasemina pidetään alle miljoonan matkustajan lentoasemia).  EU suhtautuukin alueellisiin lentoasemiin liiketoimintayksikköjen sijaan perusinfrastruktuurina, jonka rahoittaminen on mahdollista samalla tapaa kuin muunkin liikenneinfrastruktuurin (kuten teiden, rautateiden ja siltojen). Rahoitus edellyttää useissa tapauksissa notifikaation tekemistä EU:lle.

Verkostoperiaatteen soveltaminen ei edellytä lentoasemien yhtenäistä hinnoittelua, mutta se mahdollistaa sen (direktiivin 4 artikla, kts. lähteet artikkelin lopusta). Suomessa on päätetty käyttää yhtenäistä hinnoittelua, mutta esimerkiksi Espanjan valtiollinen lentoasemaoperaattori AENA on luonut  kuusi eri hinnoittelukategoriaa, joiden sisällä on vaihtelua sen suhteen onko kyseessä kansainvälinen reitti, kotimaan reitti tai saarten välinen reitti. Riippuen jonkin verran konekoosta ja täyttöasteesta, erot kalliimman ja halvimman kategorian välillä muodostuvat moninkertaisiksi.

Lentoyhtiöiden markkinaosuudet

Suomen markkinoilla toimivista lentoyhtiöistä suurin on Finnair, jonka markkinaosuus (istuinkapasiteetissa mitattuna) on noin 60 prosenttia. Finnairin lisäksi toinen merkittävä lentoyhtiö kotimaan liikenteessä on Norwegian, joka lentää Helsingistä Ouluun, Rovaniemelle, Kittilään ja Ivaloon. Alla olevissa kuvissa on kuvattu lentoyhtiöiden markkinaosuuksia Suomessa kaikessa liikenteessä sekä pelkässä kotimaan liikenteessä vuonna 2014.

Lentoyhtiöiden markkinaosuudet kapasiteetin mukaan Suomessa vuonna 2014

Markkinaosuudet, kaikki

Euroopan maihin verrattaessa Finnair on onnistunut säilyttämään huomattavan korkean markkinaosuuden kotimarkkinallaan. Jos huomioidaan myös Flybe Finlandin markkinaosuus (nykyinen Nordic Regional Airlines, jonka Finnair omistaa kokonaisuudessaan), oli Finnairin markkinaosuus kokonaisuudessaan 65 prosenttia vuonna 2014.

Lentoyhtiöiden markkinaosuudet kapasiteetin mukaan kotimaan liikenteessä vuonna 2014

Markkinaosuudet, kotimaa

Yllä olevassa kuvassa Finnairin ja Flyben (nykyinen Nordic Regional Airlines) markkinaosuus on huomioitu yhtenä alkuvuodesta 2015 tapahtuneen yrityskaupan johdosta.

Helsinki-Vantaan liikenne

Kansainvälinen reittiliikenne on Suomessa keskittynyt pääosin Helsinkiin. Joiltakin alueellisilta lentoasemilta on myös yhteys Tukholmaan, minkä lisäksi halpalentoliikennettä on ollut erityisesti Tampereelta, Turusta ja Lappeenrannasta. Pääosa liikenteestä alueellisilla lentoasemilla on kuitenkin kotimaan liikennettä. Sen sijaan Helsingin liikenteestä suurin osa on kansainvälistä. Suurimmat kohteet Helsingistä istuinkapasiteetissa mitattuna vuonna 2014 olivat Tukholma, Oulu, Kööpenhamina, Lontoo sekä Frankfurt. Tarkemmin 25 suurinta kohdetta ja niiden kapasiteettia Helsingistä vuonna 2014 on esitetty alla olevassa kuvassa.

Helsingistä lähtevä istuinkapasiteetti kohteittain vuonna 2014 (kaikki lentoyhtiöt)

Helsinki kapasiteetti

Helsinki-Vantaa on ennen kaikkea tärkeä Suomen ja Euroopan välisessä liikenteessä.

Maanosittain tarkasteltuna suurinta matkustus on Helsingin ja Euroopan välillä. Toiseksi suurin kohde on kotimaa. Aasian matkustajamäärä vuonna 2013 oli 1,8 miljoonaa. Noin 30 prosenttia Helsinki-Vantaan liikenteestä on vaihtomatkustusta, pääasiassa Suomi-Eurooppa, Aasia-Eurooppa ja Aasia-Suomi väleillä.

Helsinki-Vantaan matkustajamäärät ja niiden jakaantuminen vuonna 2013

Helsinki nuolikuva

Kasvaneesta vaihtomatkustuksesta huolimatta suurimmalle osalle matkustajia Helsinki on lähtö- ja päätepiste. Kuvan tietojen lähde: HS.fi.


Lähteet:

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/12/EY.

Finavia. 2015. Liikennetilastot.

RDC Aviation Limited, INNOVATA data. 2015. Saatu capstats-tietokannasta.