Kesällä kaikki on toisin, lentoliikenteessäkin

LentoBlogiKuvitus (002)

Lentoliikenteessä talven tarjontaa ja matkustajamääriä on saatu hienosti lisättyä, mutta – kuten tiedämme – tämä ei vielä riitä. Kun tarkastelee yllä olevaa kuvaa lentomatkustajien määristä, se kertoo erinomaisesti kaiken siitä, missä mennään vuosikierrossa. Kuvassa nähdään Kittilän lentokentän lukuja, mutta kuvio toistuu saman tyyppisesti myös useilla muilla hankealueemme kentillä. On helppoa todeta, että katseet talvikaudesta täytyy kääntää tuonne kesään ja kesäajan esille nostamiseen.

Erilaisilla matkailufoorumeilla on viime vuosikymmeninä puhuttu paljon siitä, että pitäisi panostaa tulevaisuudessa markkinointi- ja myyntitoimenpiteitä kesään. Useilla seminaarien alustajilla hyvin tuttu aloituslause onkin ollut: ”Meidän alueellamme tullaan jatkossa keskittämään markkinointi- ja myyntitoimenpiteet kesäkaudelle.” Mutta kun seminaarien huumasta on selviydytty kaikki markkinointieurot ja myyntiponnistelut on kohdennettu vanhaan perinteiseen malliin talvikaudelle. On ymmärrettävää, että talvisesonkia ei haluta vaarantaa, vaan kaikki eurot, joita talvella on tarjolla, halutaan varmasti kotiuttaa. Tämä tapa ja malli on tainnut tulla tiensä päähän; jotakin täytyy tehdä, että ympärivuotisuus saadaan aidosti liikkeelle.


Kesäsesonki kasvattaisi sijoittajien kiinnostusta

Paine markkinointi- ja myyntitoimenpiteiden uudelleen kohdistamiselle tuleekin muista lähteistä. Tarvitaan lisää investointeja, ja ammattitaitoiselle henkilökunnalle tarvitaan töitä vuoden ympäri. Nythän näyttää vahvasti myös siltä, että muukin kapasiteetti kuin lentopaikat talven kysynnän huippuaikoina alkavat loppua; mm. vuodepaikat ja aktiviteetteja tarjoavien yritysten kapasiteetit alkavat olla aika kortilla. Sijoittajien mukaan uusia investointeja ei kannata tehdä, koska talvisesonki on liian lyhyt riittävien tuottojen saamiseksi. Nopea keino parantaa tuottoja on tietysti nostaa hintoja, mutta kolikon toisella puolella vaanii uhka siitä, että Suomi alkaa näyttäytyä kalliina matkailukohteena ja pitkällä aikavälillä se varmasti karkottaisi asiakkaita. Toinen parempi keino parantaa tuottoja on saada lisää käyttöä investoinneille, toisin sanoen jatkaa talvisesonkia ja nostaa kesää paremmin esille.

Myös lentoyhtiöt seuraavat reittikannattavuutta vuosikierrolla, ja ilman selkeitä indikaattoreita siitä, että kesän kysyntä lisääntyy, ei saada lisätarjontaa. Kansainvälisillä asiakkailla saataisiin lentoyhtiöille tärkeätä verkostoarvoa parannettua. Täytyy myös muistaa, että kansainväliset matkailijat käyttävät enemmän erilaisia paikallisia palveluita. Kotimaisella kysynnällä riittävää ja kannattavaa kasvua lentoyhtiöiden näkökulmasta ei kovin helposti saada aikaan.


Henkilökunta ei sitoudu vain osaksi vuotta

Tämä nykyinen sesonkien voimakas vaihtelu aiheuttaa omat haasteensa myös henkilökunnan saatavuudessa. Ei liene tehokkain tapa toimia niin, että joka syksy aloitetaan rekrytoinneilla ja henkilökunnan kouluttamisella. Nykytilanteessa on kuitenkin pakko, jotta ammattitaitoista henkilökuntaa eri kelpoisuuksilla saadaan haalittua kasaan. Kevään tullen töiden loputtua vaivalla rekrytoidut ammattilaiset lähtevät taas etsimään uusia töitä. Valitettavasti kaikki eivät työllisty kesäaikaan lähialueille muihin tehtäviin, vaan poistuvat paikkakunnilta. Kaikki eivät myöskään palaa sesongin alussa takaisin, joten arvokasta ammattitaitoa valuu alueilta pois.

Väitänpä, että ne alueet, jotka siirtävät markkinoinnin ja myynnin resursseja rohkeasti kesäkaudelle, saavat uusia investointeja, lisää kapasiteettia ja asiakkaita. Lentoyhtiötkin alkavat lisäämään tarjontaansa, ja näin kesäkausikin lähtee selkeään kasvuun.

 

 

Teksti: Rauno Kurtti, projektipäällikkö

Kuva: Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikennehankkeen arkisto, tietolähde: Finavian tilastot

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit on suljettu.